Skip to main content

1972. JOUTSENLINNA VAI ANKKALINNA?

2011

2011. VALO PALAA SALORAN KÄYTÄVILLE

2011. VALO PALAA SALORAN KÄYTÄVILLE

Mittavan uudistustyön ja investoinnin jälkeen Astrum-Keskus avasi ovensa Saloran entisissä tiloissa. Valmistuessaan Suomen suurin, Solar Finlandin rakentama aurinkovoimala tuottaa puhdasta energiaa koko rakennukselle. Täältä löytyy kymmeniä eri alojen yrityksiä huipputeknologiasta hyvinvointipalveluihin ja kulttuuriin. Tervetuloa tutustumaan!

2000

2000. AIKAKAUDEN LOPPU

2000. AIKAKAUDEN LOPPU

Viimeinen televisio valmistettiin Saloran tiloissa vuonna 1992, jonka jälkeen monitorituotanto jatkoi vuoteen 2000 asti. Yhtiö päätti keskittyä matkapuhelimien valmistukseen Nokia Mobile Phones yksikössä. Kiinteistöt palvelivat varastorakennuksina, mutta Ankkalinnan hallitusrakennus jäi tyhjäksi kymmeneksi vuodeksi.

1989

1989. NOKIAN TULO

1989. NOKIAN TULO

Vuonna 1989 Salora sulautettiin lopullisesti osaksi Nokia-Mobiraa. Yrityksen nimeksi tuli Nokia Mobile Phones ja sen myötä Salora Oy:n itsenäinen liiketoiminta päättyi.

1985

1985. MONITORIEN JOHTAVA TOIMITTAJA

1985. MONITORIEN JOHTAVA TOIMITTAJA

Monitorien suunnittelu ja valmistus oli nostanut Saloran vuosikymmenen vaihteessa johtavaksi OEM-monitorien toimittajaksi Euroopassa. Televisioiden valmistusmäärät nousivat ennätyslukemiin Salossa 1987, jolloin valmistettiin 385 000 televisiota.

1979

1979. MOBIRA – SYNTYNYT INNOVAATION KYNNYKSELLÄ

1979. MOBIRA – SYNTYNYT INNOVAATION KYNNYKSELLÄ

Mobira syntyi vuonna 1979, kun Salora ja Nokia AB yhdistivät voimansa. Kolme vuotta myöhemmin Mobira julkaisi ensimmäisen autopuhelimensa MD25 D10:n, josta saatiin luuria vaihtamalla kolme eri mallia. Yksi näistä oli Senator, joka painoi 9,8kg ja maksoi 20 000 markkaa. Laitteen räjähdysmäinen suosio teki Mobirasta kertaheitolla alansa markkinajohtajan.

1975

1975. JOUKO NORDELL VIE SALORAN MAAILMALLE JA KULTAKAUTEEN

1975. JOUKO NORDELL VIE SALORAN MAAILMALLE JA KULTAKAUTEEN

Saloran uusi pääjohtaja Jouko Nordell nosti Saloran liiketoiminnat uusiin ulottuvuuksiin. Hänen saavutuksiinsa lukeutuu mm. liiketoimintojen kansainvälistäminen ja suomalaisen kulutuselektroniikan viennin käynnistäminen. Niiden myötä Saloran liiketaloudelliset mittasuhteet kasvoivat elektroniikkateollisuuden historiassa poikkeuksellisen suuriksi.

1974

1974. SALORALAISTEN AIKAKAUSI

1974. SALORALAISTEN AIKAKAUSI

Salora kasvoi nopeasti. Yhtiön n. 2000 työntekijää merkitsi noin 40% paikkakunnan teollisuuden työpaikoista. Saloran vaikutus oli niin suuri, että paikalliset puhuivat ’’Saloran hengestä’’. Sillä tarkoitettiin yhteenkuuluvuutta ja yhdessä tekemisen meininkiä, jolloin kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Uusia asioita vietiin innolla eteenpäin, työtunteja ei laskettu ja henkilökuntaa arvostettiin – tämä oli Saloran ajatusmaailma! Lisäksi -74 valmistuneen tehdashallin […]

1972

1972. JOUTSENLINNA VAI ANKKALINNA?

1972. JOUTSENLINNA VAI ANKKALINNA?

Saloran uusi nelikerroksen hallintorakennus valmistui ja sen suojiin muuttivat hallinnon lisäksi markinointiosastot ja suunnittelulaboratoriot. Talon ullakkokerroksessa sijaitsi takkahuone lähinnä edustustilaisuuksia ja johtajien lounaita varten. Tämän tilan yhtiönjohto halusi ikkunattomaksi, jotta kukaan ei pystyisi vakoilemaan liikesalaisuuksia. Rakennuksen lempinimeen saattoi vaikuttaa yhtiön logo, joka oli Salon vaakunan joutsenesta muotoiltu S-kirjain. Henkilökunnan mielestä se muistutti kuitenkin enemmän ankkaa […]

1968

1968. TULKOON VÄRI

1968. TULKOON VÄRI

TULKOON VÄRI! Kun Yleisradio pitkän harkinnan jälkeen päätti vuonna 1968 aloittaa suomalaiset värilähetykset PAL -järjestelmällä, päästiin Salorassa viimeistelemään ennennäkemätöntä mallia. Kyseessä oli yhtiön ensimmäinen väritelevisio Finlandia, joka oli edelläkävijä uuden moduulirakenteen vuoksi. Tämä teknologia toi Salora Finlandille kultamitalin NOrnbergin kansainvälisillä keksijäinmessuilla v. 1968 ja avasi yhtiölle oven kansainvälisille markkinoille. Väritelevisioiden tuotannosta tuli Saloran tärkein toimiala […]

1964

1964. AJATTELUA LAATIKON ULKOPUOLELLA

1964. AJATTELUA LAATIKON ULKOPUOLELLA

Ajatus radiopuhelimesta syntyi spontaanisti, ilman selkeää suunnitelmaa sen valmistamisesta tai käsitystä sen tarpeellisuudesta. Asialla oli kaksi miestä, Martti Juva ja Lauri Lindroos, joiden työpöydillä ensimmäiset prototyypit hahmottuivat. Parivaljakon päivät ja illat kuluivat uuden tuotteen kehittelyssä. Ruokatunneilla, sekä työajan päätyttyä he tapasivat vaellella kaupungilla laitteitaan testaillen.

Saloran uusi nelikerroksen hallintorakennus valmistui ja sen suojiin muuttivat hallinnon lisäksi markinointiosastot ja suunnittelulaboratoriot. Talon ullakkokerroksessa sijaitsi takkahuone lähinnä edustustilaisuuksia ja johtajien lounaita varten. Tämän tilan yhtiönjohto halusi ikkunattomaksi, jotta kukaan ei pystyisi vakoilemaan liikesalaisuuksia. Rakennuksen lempinimeen saattoi vaikuttaa yhtiön logo, joka oli Salon vaakunan joutsenesta muotoiltu S-kirjain. Henkilökunnan mielestä se muistutti kuitenkin enemmän ankkaa kuin joutsenta.